Mane on aina ollut metsästyskoira mies. Manen mielestä koiralla tulee olla jokin yleishyödyllinen tehtävä kuten metsästys, jäljestys tms ja kuten yleensä metsämiehet...Manekin tykkää, että koiran paikka on ehdottomasti ulkona tarhassa.

Manen rouva sai Manen ymmärtämään, että on olemassa koiria, joilla on toisenlainen tärkeä tehtävä: ihmisen seurana toimiminen. Koska koiran tehtävä on pitää ihmiselle seuraa, niin sen kuuluu tietysti olla siellä missä ihmisetkin ovat, talossa.

Pikkuhiljaa Mane alkoi ymmärtää asian ja hän alkoikin tehdä talossaan tilaa uudelle perheenjäsenelle - ihmiselle seuraa pitävälle Landseer-pennulle.

Nyt tämä koira-vauva on ollut talossa reilut kaksi kuukautta ja asiat ovat hieman kääntyneet päälaelleen. Kun Mane tulee töistä hän ensimmäisenä tervehtii ja halailee ihmisen seuralaista, kysyy kuulumiset ja kertoo omat. Siinä sivussa hän saattaa huomioida, että ahaa...rouvakin on kotona mutta jatkaa sitten taas koiran kanssa temuamista. Sauna käydään lämmittämässä yhdessä koiran kanssa ja yhdessä haetaan lehti postilaatikosta.

Mitä isommaksi koira on kasvanut sitä enemmän viedään huonekaluja pennun tieltä vintille. Autokin on mennyt vaihtoon...pitäähän ihmisen seuralaisella on reilusti tilaa maata silloin kun ollaan tien päällä.

Miksi kerron tämän kaiken? No, tämä on varoittava esimerkki kaikille niille naisille, joitten perhessä mietitään Landseerin ottoa. Harkitse, sillä voi käydä niin kuin Manen rouvalle kävi...paikan Manen kainalossa onkin valloittanut ihmiselle seuraa pitävä Landseer-merkkinen koira.

Ulla ja Mane - missähän rouva nykyään nukkuuYllättynyt

(julkaistu Manen luvalla)