Viime viikon vepetreenien jälkeen aloin miettimään, että mikä on muuttunut kun koira, joka ennen teki vepetreenit ihan liekeissä alkoi olla kyllästynyt koko hommaan - EVVK.

Aloin sitten kelaamaan viime vuotta, jolloin vepeilyn aloitimme Tuplan kanssa, että mitä nyt tehdään erilailla kuin silloin. Viime vuoteen kuului LEIKKI - kepin noutaminen vedessä ja maissa, vetäminen, hetsaus tosin sanoen yhdessä tekeminen ja suhteen luominen!  Missä vaiheessa homma meni siihen, että koira autoon ja treeneihin, koira ulos autosta ja käsky?

Eilen sitten palasin viime vuoteen - hyvissä ajoin ennen liikettä otin koiran ulos autosta ja leikin sen kanssa - kepillä kuinkas muutenkaan. Vähän vetoa ja pientä noutoa, hetsausta ja kontaktia. Kun sitten tuli meidän vuoro niin Tupla oli taas täynnä tekemisen meininkiä. Hiiteen kaikki shebat, keppi veneeseen, vähän hetsausta vastaanottajalta ja vienti alkoi taas sujumaan. Poijun viennissä oli vieläpä niin innoissaan, että kun lähtiessä astui narun päälle ei malttanut ottaa sitä mukaan vaan lähti ilman poijua, ui veneelle ja veneeltä takaisin rantaan(ei saanut palkkaa), uudelleenlähetys tällä kertaa poijun kanssa ja veneelle. Kierrokset riitti hyvin tekemään tämän kun vielä viime viikolla ei olisi onnistunut ollenkaan.

Oman veneen noudossakin palasin kaksi askelta taakse jo viikonloppuna kotirannassa. Tein niin, että seisoin itse vedessä ja koira veneessä, heitin köyden veteen ja palkka. Sitä muutaman kerran ja sitten menin itse veneeseen ja sama homma. Sen enempää korjausta liike ei vaatinut ja kun sitten otettiin uimasyvyydessä niin hyppäsi heti. En ymmärrä mikä liikkeessä on aikaisemmin mättänyt kun on ollut niin toivottaman haluton hyppäämään silloin kun itse olen ollut veneessä. Eilen treeneissä tehtiin liike kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla lähti innostuneesti heti ekalla narunheittämällä.

Mitä tästä opimme - jos homma alkaa mättää niin pitää katsoa peiliin - sieltä se syy innottomuuteen löytyy.