Digiboksi lakkasi ottamasta vastaan signaaleja jo pari viikkoa sitten mutta en ole tehnyt asian eteen mitään, koska huomasin etten oikeastaan kaipaa telkkarista muuta kun elokuvia ja niitähän näkee ilman signaalejakin. Ymmärrän täysin, että netti on mennyt telkkarin ohi tärkeimpänä mediana.

No, eilen se tärkein mediakin lakkasi toimimasta tai oikeastaan kaikki mikä sähköllä toimii. Tällaisessa vanhassa talossa on kuitenkin hyvä mahdollisuus selvitä hengissä ilman sähköä kun voi lämmittää puulla, laittaa ruokaa hellalla ja pumpata omasta kaivosta vettä. Eilen sitten otsalampun valossa luin vanhan Avotakka numeron huolella ja nautiskelin punaviiniä. Punaviini on niin jouluajan juomaa...

Meidän takametsä, mikä oikeastaan on saari, on sellainen koirien pienten ja nopeitten lenkkien ulkoiluttamiseen sopiva paikka. Sinne on vuosien mittaan tullut meidän jäljiltä hyvät vakiopolut mitä pitkin vähintään pari kertaa päivässä kuljetaan. Mutta nyt ovat polut menneet uusiksi kun entiset ovat jääneet veden alle. Kun vesi on ennätyskorkealla tähän aikaan vuodesta niin mitähän se mahtaa olla keväällä, jolloin se normaalisiti on korkeimmillaan?!

Uusi asukas löytyi kun avasin alakaapin oven minkä takana roskis on, Taidettiin molemmat säikähtää yhtä paljon - hiiri ja minä - joten sovimme, että tästä eteenpäin koputan kohteliaasti kaapin ovea ennen kun avaan sen. Tämä käytäntö on toiminut toisaiseksi oikein hyvin. Nakkeja en laita sen enempää hookoota kuin niitä toisiakaan.